Henri Heikkinen

Suomesta on huumori kuollut

Televisiosta tulee Putous –niminen ”huumoriohjelma”. Tovin katsottuani tuli väkisin mieleeni, että sen tekeminen on varmasti hauskempaa kuin sen katsominen, joka ei ole lainkaan hauskaa. Piti tarkistaa, onko huumorintajuni mennyt, ja onko minusta tullut elitistinen hipsteri, mutta pikainen Youtube-kierros 80/90-luvun kotimaisiin klassikoihin  todisti, että ennen kaikki vain oli paremmin.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että kaipaan niitä aikoja kun television hupiohjelmissa vitsit oli vaivauduttu edes käsikirjoitamaan etukäteen. Ei suomalaisen tv-huumorin surkea taso voi kuitenkaan siitä johtua. Stand-up –komiikkaskene täällä on kuitenkin aivan vireä ja joukkoon mahtuu useampikin loistava viihdyttäjä – jopa Oulun kokoisessa tuppukylässä.

Kaverini Janin Facebook-kommentista ymmärsinkin huumoriongelman todellinen syy: Elämme tyhjästä loukkaantumisen ja suvaitsemattomuuden aikaa. Joku pieruvitsikin saa nykyään aikaan kohun. Ei Suomessa voi enää tehdä hauskaa tv-viihdettä, koska aina joku loukkaantuisi. Minusta tuntuu, että huumorin tila on tämän täydellisen suvaitsemattomuuden ja muun kukkahattutäteilyn syytä.

Mietitään vaikka erilaisia huumorin lajeja (lista Wikipediasta): 

  • Slapstick on väkivaltaisena vahingollista lapsille
  • Satiiri on Suomessa nykyään niin kilttiä, ettei se naurata ketään
  • Ironiaa edusti Speden naisen logiikka, onnistuisiko enää? Ei
  • Sarkastinen huumori on liian ilkeää valittajille
  • Parodia on nykyään Suomessa mahdotonta kun niin moni on jo kaukana parodiahorisontin yläpuolella
  • Musta huumori kielletään ensimmäisenä. Esimerkiksi Fingerporin juutalaissaippua
  • Anarkistiselle huumorille on mm. Monty Python asettanut liian korkean riman
  • Eritehuumori naurattaa kaikkia, mutta tuomittaisiin heti lapsellisena
  • Seksistinen huumori taas saisi heti militantit feministit barrikadeille

Lisäksi kaikkien oikeasti hauskojen stereotyyppien käyttäminen on nykyään pahasti kiellettyä. Vaikka kuinka hyväntahtoisesti koittaisi nauraa jollekin stereotyypille – oli se sitten blondi, ruotsalainen, tummaihoinen tai aasialainen, tulee heti joku läski vinkumaan rasismia ja syrjintää, tai vähintäänkin lasten etua. Onneksi hikisille läskeille valkoisille miehille saa vielä nauraa, heidän tunteensa eivät kiinnosta ketään. 

Kaikki suomalaiset eivät tietenkään ole ahdasmielisiä vinkujia, ei edes merkittävä osa. Valitettavasti pelkuruus ahdasmielisyyden edessä estää ihmisiä tekemästä aidosti hauskaa julkista huumoria. Jos nykyään haluaa nauraa, ei hupiaan ainakaan televisiosta löydä. Onneksi on internet ja Youtube.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

Brittihuumorin ystävänä olen monesti miettinyt, ettei esim. Harry & Paul toimisi Suomessa, koska niistä sketseistä tulisi kohua kohun jälkeen, koko ajan joku pahottaisi mielensä ja tekijät joutuisivat selittelemään sketsejään.

Putouksen suosiota en tajua. Kerran katsoin ja toiste en sitä virhettä tee.

Jari Teräväinen

Entä sellaset sarjat kuin lunta tupaan ja ei yhdeksän uutiset.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Se on tuotteistettua mediakonsernin (printti-, radio-, tv-, netti- ja elokuvat) tuotteistettua potaskaa, jossa katsojaa/kuuntelijaa/lukijaa viedään kuin läskiämpäriä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Henkilökohtaisesti pidän mahdollisimman aivottomasta huumorista, jossa ei ole niin minkäänlaista oivaltavaa hienovaraisuutta tai mitään muutakaan älyllistä aspektia mukana. Kunhan naamaa väännellään ja näytetään typeriltä. Tämän tyylilajin huipentuma nähdäkseni oli Pulttibois ja aivan erityisesti Kikkelis Kokkelis -tyyppi. Joskin Tabun Kyläkäräjät tulee vähän väliä mieleen, kun näitä tämän alustan blogeja lukee.

Mitä Putoukseen tulee, niin tällä kaudella on aika huonot hahmot mukana, mutta aiemmilla kausilla on kyllä naurattanut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

On muuten hauska vertailla eri ikäisten Putous mielipiteitä. Kyllähän siitä jotain hauskaa löytyi minullekin, kun pari kertaa sitä katsoin.
Konille kyytiä englantilainen sarja on selvästi Siskonpedin esikuva. Siskonpedissäkin jotain hauskaa, ei aina, mutta jotain pilkaa, joka saattaa sattua jonkun nilkkana.

Viihdettä on myös Uutisvuoto. Toki Tommi Taberman ja Jari Tervo oli älyllisempi huumoripari kuin Jari Terveo ja Saanila. No aina ei huumorit sovi yhteen, tulee välillä melkein nolo olo.

Joillakin vain on toisille huumorin nostetta tuottava vaikutus.

Harvoja ovat huumoriohjelmat vai harvat löytävät huumoria ohjelmista?

Käyttäjän HKorpilampi kuva
Hannu Korpilampi

Harvinaisen totta. Normaali-ihmisten reaktio ammattiloukkaantujiin pitäisi olla STFU, mutta sen sijaan se on nykyään "Herranen aika, loukkaantuiko joku? Pahoittelen ja pyydän anteeksi. Yritän olla varovainen ettei moinen toistu!"

Kymmenen vuotta sitten nauroimme amerikkalaisille ja heidän keskustelua rampauttavalle poliittiselle korrektiudelleen. Nyt olemme menneet vasemmalta oli niin kauaksi ettemme edes näe heitä peruutuspeilistämme. Eipä naurata.

Vallankäyttö loukkaantumalla on nykyään trendikästä. Kuka tahansa voi loukkaantua mistä tahansa ja kirjoittaa valituksen. Koska positiivinen palaute on nykyään niin harvinaista, valituksen vastaanottaja ei uskalla jättää valitusta huomiotta (kuten normaali-ihmisen kuuluisi), vaan reagoi siihen sensuroimalla itseään.

Ehkä paras keino vastustaa poliittisen korrektiuden kuristavaa otetta on antaa positiivista palautetta aina kun sitä rikotaan, jolloin valittajat jäävät vähemmistöön?

PS: Motherlover - http://www.youtube.com/watch?v=X0DeIqJm4vM

Lasse Askolin

Tuo elämän tappava korrektius on iskenyt nuorison bändeihinkin.
Tarkoitan bändien esiintymisiä televisioiduissa messuissa.
Aivan normaalisti elehtivät eläväiset hemmot ovat kuin seipään nielleitä ollessaan kirkoissa soittamassa.
Voisi sanoa, että soittajat ovat jättäneet munansa kirkon eteiseen ja esiintyvät jumalanpalveluksessa eräänlaiseen hurskauden, siis tekohurskauden, ja vaatimattoman kiltteyden rooliin asettuneena.
Bändit jumalanpalvelukisssa pilaavat koko palveluksen oikeasti hartaan tunnelman ja ovat teennäisyyttä messuissa pahimmillaan.
Myö eteen "keskustelemaan" otetut nuoret ovat (ainakin tänään 20.1. Hyvinkään kirkossa) kuin opetettuja marionetteja paperista kuin ainekirjoitusta luettuine, etukäteen kirjoitettuine "mielipiteineeen".

Teppo Nygren

Asiat mille ennen naureskeltiin ovat tämänpäivän todellisuutta. "If you think that's funny, you're under arrest".
Maailma on muutenkin muuttunut vakavaksi. Tiedotusvälineet kilpailevat keskenään siitä, kenellä on järkyttävimmät uutiset. Ei kai tällaisessa maailmassa mikään voi enää naurattaa.
Jeff Dunhamin Achmed the Dead Terrorist voisi suomalaisena versiona myös saada joidenkin niskakarvat pystyyn. Jokainen asia osataan liittää johonkin, mikä loukkaa joitakin. Toisita kulttuureista ei saa tehdä suomessa huumoria, paitsi virolaisita, koska ovat jotenkin sukulaissieluja? Stereotypiat ovat kiellettyjä ja ennen niistä väännettiin vitsiä. Jeff Dunhamin Achmed on kyllä aika rohkea maassa, jossa on tapahtunut hyvin karmeita asioita. Tuntuu oikeastaan hyvin oudolta että noille asioille osataan nauraa. Ehkä jos syvällisesti asioita ajattelee, niin millekkään ei pitäisi nauraa.
http://www.youtube.com/watch?v=1uwOL4rB-go

Lasse Askolin

En naureskellut "ennen" tuolle englanninkieliselle tekstinpätkälle, enkä naureskele nytkään. Luin pitkän saksan.
Minulle riittää naureskelu suomen kielellä aivan hyvin, ja joskus kiinaksi
tai venäjäksi.
Ahti Karjalaisesta kerrottiin aikoinaan vitsiä "Tuu tii tu tööti tuu!"
Minun kiinan vitsini kullostaa samalta, mutta koskee lähisukulaisen ikää: "Nii tiiti tuo taa?" eli "Miten vanha on pikkuveljesi?"
Vitsi minulle se on siksi,että kiinan kieli todetaan Suomessa usein vaikeaksi, vaikka tuokin pikkuvelilause on kuin vauvan puhetta, vaikka onkin ihan kirjakielistä ilmaisua.

Eetvartti Ylähumppila

AbbA prodiaa:

Tuli yksi kerta mieleen, kun eräs jurrinen sanoi "ma's gotta do what a man's gotta do."

Manskadaduu wadamanskadaduu.

Abban biisinä

Manskadaduu wadamanskadaaduu ding ding ding ding, wadamanskadaduu...

Jumalauta mikä kertosäe!?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

SVT:ssä valittiin eilen Ruotsin Euroviisua. Ruotslaista huumoria ohjelmassa. Ei ihan kuiva. Valinnalla valtavat puitteet, suomalaiseen nurkkakuntaiseen valintaa verrattuna. Meillä valitsijat yrittivät olla hauskoja asujensa avulla. No mikä puree yhteen ei pure toiseen.

Lasse Askolin

Huumorintajusi huumorin suhteen on aika kapea.
Viestisi mukaan vain ennalta suunnitellut hauskuudet ovat huumoria, varsinkin vitsit.
Minulle tullaan usein seurustelutilaisuuksissa sanomaan, että "kerro nyt, Lasse, jotain vitsejä,kun sinun seurassasi on aina niin hauskaa".
Totean aina tähän, että en hauskana ollessani ole suinkaan kertonut mitään vitsejä, enkä kerro niitä muutenkaan, vaan olen sen hetken puheista keksinyt hauskuutta eli olen tilannekoomikko.
Tätä ei tunnuta ymmärrettävän ollenkaan, ja hauskuuden pyytäjä usein jatkaa "Kerro nyt edes joku vitsi!"
Maailman parhaaksi vitsien kertojaksi usein(kilpailuissakin) valittu hyvä kaverini Tampereelta Risto "Konsta" Pylkkänen on kyllä hyvin hauskakin mies, mutta vitsejä solkenaan suoltaessaan usein vain rasittava.
Intohimoiset vitsien kertojat ovat pilanneet monta illanistujaista, koska he usein joutuvat eräänlaiseen vitsienkertomismaniaan, eikä sille valitettavan usein loppua näy.
Muut vaietkoot, kun "hauska" mies paasaa muiden aiemmin keksimiä "hauskuuksia". Jos hänet yrittää vaientaa sanomalla "Hei, tuo on jo kuultu ennenkin!" hän jatkaa välittömästi "Entäs tämä?" ja vitsitulva jatkuu ja jatkuu...
Pieruhuumorin suosijana et varmastikaan olisi buuannut viime kesänä näkemälleni sketsiuusinnalle tv 2:ssa.
Siinä "pidettiin hauskaa" avuttomana vanhuksena esitetylle paaville. Paavia yritettiin syöttää väkisin, ja ruoka "hauskasti" valui suun ohi. Lisäksi muiden roolien näyttelijät antoivat ymmärtää, että paavin vaipat olivat täynnä paskaa ja haisivat. Näyttelijät hauskasti pitelivät neniään "paskanhajussa",kun lopuksi työnsivät paavia takapuolesta kuumailmapallon koriin.
Ilmeisesti katolinen Timo Soini ei uusintaa nähnyt, kun ei "kukkahattuisena tiukkapipona" nostanut asiasta meteliä.
Mielestäni huumorin tärkein tehtävä on tehdä ihmiset iloiseksi. Vahingoniloa en pidä iloisuutena.

Jukka Palo

Saksalaisen sanonnan mukaan puhtainta iloa on vahingonilo. Henri Heikkiseen liittyvä ilo liittyy julistukseen kaupungintalon portailla ja hauska hakuilmoitus vaalivaimon hankkimiseksi antamaan boostia eduskuntavaalikampanjalle.

Tämä on haluttua tai haluamatonta sisältötuotantoa, joka muistetaan maalikylillä vuosia.

Matti Jalagin

Ei täältä kaikki älyllinen pisteliäisyys (huumori) ole kadonnut.

"Tiättekste. Väitetään, et jengi olis niinku samanarvoista. Ei muuten oo. Tsiigatkaa nyt itteenne ja hävetkää."

http://blogit.iltalehti.fi/jyrki-lehtola/2013/01/1...

Lasse Askolin

Kyllähän huumori noin kuolemanvakavalla asenteella kuolee - ainakin lähiympäristössäsi.
Tänne Raaseporin Karjaalle se ei vaikuta. Äskenkin joku nauroi.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Onhan se liikaa vaadittu nykykomeljanttareilta päästä edes lähelle entisaikojen upeaa tykitystä, jota tuli jatkuvasti uusiutuneilla formaateilla täydeltä laidalta.
Petelius, Spede, Loiri, Kinnunen, Ahvo, Kalliala, jne loputon määrä. Rima nousi liian korkealle.
Nykyään rima ei värähdä edes altapäin törmäiltynäkään. Trampoliinikaan ei anna riittävästi tähän vauhtia, että rimaan yltäisivät, ylityksestä puhumattakaan.
Tämä Putous on todellinen pohjakosketus televisiossa. Vaikka miten yrittäisi siivota ennakkoluulonsa ja vapautta itsensä, ei naurata, ei sitten tippaakaan. Varsinkaan kun typerien tyyppien aivotonta tuubaa tulee mitenkään virittämättä taukoamatta vuosi vuoden perään.
Näyttää kyllä siltä, että aiemmin tekijöitä ihan oikeasti naurattanut kohellus on muuttunut väkisin elosteluksi. Voi herra mun riemuni ja auta armias meitä.

Jukka Palo

Henri taitaa vaatia "väkevää" huumoria tullakseen viihdytetyksi. Jos huumorintaju on säädetty herkemmälle, huomaa jopa arjessa tilannekomiikkaa.

Jukka Palo

Minusta Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja valtakunnansyyttäjänvirasto yhdistettynä Demokraattisiin lakimiehiin, pysäköinninvalvontayhtiöihin, Pauliine Koskeloon, Koskenkorvaan, Facebookiin sekä Alma Mediaan, Sanomaan ja Yleisradioon on hyvää arkihuumoria.

Kaikkein mielenkiintoisimpia ovat ne jutut, joissa antirasistiseen iltapäivälehteen kapaloitu perussuomalainen lähtee kiertämään oikeusprosessissa kuin Charlie Chaplin tehdaskoneessa.

Ainakin Hirvisaari yrittelee päästä jälleen lööppeihin!

jani gustafsson

Väsyneempää ohjelmaa jota kutsuttaisiin huumoriksi ei ole näkynyt sitten apuva-miehen temmellyksen.

http://www.icecoldfinland.com

Eero Mattila

Toistaiseksi ainakin kirjoittaja on oikeassa. Nykyajan huumoriohjelmat on pelkkää nyhjää tyhjästä, loputonta inpro-harjoittelua, jota on kyllä vaikea ymmärtää tai katsoa.
- Huumori/komedia vaatii älyä, aikaa ja oikeaa ajoitusta. Pitää osata pointata ja korostaa. Nykyiset huumoriohjelmat on pelkkää änkytystä alusta loppuun. Aiheitaha olisi politiikasta, puolustusvoimista ja kaikista näistä typeristä uudistuksista vaikka kuinka mutta ei ole osaamista.
- TV-draamassa on kuitenkin nähty yllättäviäkin onnistumisia; Roba, Helppo Elämä jne. Niitä voi katsoa ihan ilman jälkihikeä.

Jukka Palo

Miksi kukaan luottaa huumoritarjonnassaan televisioon? Huumoria ovat arjen hurahtaneet!

Matias Gerlich

Suomestahan on jo aikoja sitten kadonnut sellainen traditio kuin "tarinan kertojat". Sota-ajan sukupolvi lienee viimeisin. Jopa sitäkin parempi oli se sukupolvi joka varttui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Sen jälkeen tuli tv ja kaikenlainen "amerikkalainen paska". Kaikki alkoivat apinoida noita tyyppejä luullen heitä muka hyvinkin huvittaviksi.

Nykyajan koomikot ovat johonkin takavuosien Eemeliinkin verrattuna aivan avutonta sakkia. Ja väitän että tämä aikakausi ei voi edes synnyttää enää suuria humoristeja, Eemelin tai Repe Helismaan kaltaisia. Aikamme ihmisiltä puuttuu jo tietty perusherkkyys siihen.

Matias Gerlich

Johan tässä on jo yli neljäkymmentä vuotta totuteltu tähän valmiiksinaurettuun amerikkalaiseen idioottimaisuuteen jota myös huumoriksi kutsutaan. Kun siihen yhdistyy suomalaisen poliittisen eliiten tapa kieltää ilo ja nostaa ihanteeksi "asiallisuus", siis yrmyily ala Paavo Lipponen, on lopputulos aistittavissa.

Yhä useampi suomalainen alkaa jo tämän jälkeen suorastaan rukoilla että jostain maailmasta tänne tulisi sellaista väkeä joka opettaisi meille kaiken stalinismin, vihervaikerruksen sekä älyttömyyksiin menneen maahanmuuttokriittisyyden jälkeen mitä elämänilo oikeastaan on. Meiltä kantasuomalaisilta kun kaikenlaisen mielen mankeloimisen jälkeen sitä on kohta lähes mahdotonta edes löytää.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Sattumoisin minulla on juuri nyt paskahuusilukemisenani vuoden 1994 vitsikirja ja täytyy kyllä sanoa, että koko 350 sivuisessa opuksessa hyvä vitsi hakee kaltaistaan. Uudempia vitsikirjoja en omista, mutta jos taso on tuosta vielä huonontunut niin en pidä väljäkään.

Jan Hartikainen

No älä. Paras sarja mitä ikinä tuli tv:stä oli Ren ja Stimpi :D

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Huumorin kuolema on kansainvälinen ilmiö ja korpeaa tietenkin Suomessa jossa huumorilla ei ole ennenkään pahemmin juhlittu, nyt ollaankin sitten jo lähellä painua lattiasta läpi eli ns. pakkasen puolelle. Tässä on oikeaa huumoria:

http://www.youtube.com/watch?v=mVGFh5bnB7I

Tähän ei ole muuallakaan sittemmin päästy joten lienee turha odottaa että Suomen tapaisessa maassa milloinkaan. Huumori olisi kuitenkin tärkeää hyväksyä joten tilanne ei ole helppo.

http://velipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101876...

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

tuli mieleen yksi vitsi: "Janton"
. . .
ja toisaalta suhteutettuna tähän ja ajatukseen sisältöön on blogin kirjoittajakin melkoinen huumorimies . . . ei pahalla mutta onko meillä odotettavissa parempaa ?

. . .loukkaantiminen on alati kasvava ahneuden ja kateuden yhteiskunnassa. Minusta "apuamies" oli hyvä mutta sitten kielettiin apuan huutaminen ... apua!

Käyttäjän MikaelJaakkola1 kuva
Mikael Jaakkola

Itse nauroin viimeksi tänään ja tätä

http://i.imgur.com/opNnoOx.gif

Sitä edellisen kerran Fingerpori-kirjaa (sivutolkulla kun lukee aivoissa naksahtaa jokin ja ihminen menee hervottomaksi).

Sitä ennen Ketonen & Myllyrinne-sarjan joitain sketsejä.

Harvakseltaan naurattaa muuten muu kuin elävä tilanne. Ja harvemmin sama asia kahdesti.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Minä nauroin tänään Sarah Palinin puheelle. Leffakin tuli pari päivää sitten USAn pressan vaaleista. Siinä parodisoitiin upeasti tuota mainittua naista. Häntää voi katsoa ja kuunnella tuosta huumorinäkökulmasta.

Käyttäjän elmorautio kuva
Elmo Rautio

Monty Python raivostutti kaikkia ja sitä lytättiin aikoinaan niin antaumuksella brittimediassa, että nykypäivänä sarja olisi lopetettu jo ensimmäisen jakson jälkeen. Huumoriklassikot syntyvät kuitenkin halusta panna vastaan ja paljastaa tekopyhimysten argumenttien naurettavuus.

Haluaisin silti valittaa eräästäkin sketsistä, jossa annettiin ymmärtää tukkijätkän pukeutuvan naisten vaatteisiin. Tunnen monta tukkijätkää henkilökohtaisesti ja vain muutama heistä on transvestiitti.

PS. En ole koskaan suudellut Radio Timesin päätoimittajaa.

Käyttäjän juhauronen kuva
Juha Uronen

Niin juu ja se Brianin elämän elämääkin suurempi mainoslause
"Liian hauska Norjalaisille"

Hyvin myi tuo minulle tuotteen ja eikun katsomaan...
We are all individuals jne teki sellainen tenän että melkein tarvitsi tenan

Jani Heinonen

Tyylipuhdas ammattiloukkaantuminen Henriltä. Osuikohan Karim Z. liian lähelle?

Lasse Askolin

Huumoriko kuollut Suomesta!
Älä naurata!

Käyttäjän JariLehtonen kuva
Jari Lehtonen

Ehkä tuo Putous on sitä sukupuolineutraalien esittämää huumorineutraalia huumoria. Eikö putous olekin floppi.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset